Myöhään torstai-iltana luoksemme saapuivat Olli ja Hertta. He matkasivat Baseliin Italiasta ja viipyivät luonamme lauantaiaamuun, jolloin he jatkoivat matkaa Pariisiin.
Perjantaina oli siis vuorossa Arlesheimin ja Dornachin esittely. Kuljimme katedraalin kautta Ermitagelle.
Sieltä sitten ylös kukkulalle Schlosshof Dornach - ravintolaan. Kuten nettisivun kuvat paljastavat, niin ravintolasta näkee hyvin aluetta, ja terassi on mainio paikka hyvällä säällä. Vaikka päivä oli vähän harmaa, niin tietysti ympäristö herätti vieraissamme ihailua, onhan täällä sekä luontoa, historiaa että rauhallista oloa.
Sekä tietysti ruokaa.
Söimme ravintolassa lounaan: minun lautasellani tattirisotto (n. 15 e) ja pojilla edessään lounasmenun Schnitzel-annokset, joita ennen he olivat saaneet alkukeiton (suunnilleen sama hinta kuin minunkin ruuallani).
Ehdimme juuri ennen lounasajan päättymistä: lounasajat nimittäin ovat täällä lyhyitä, yleensä klo 12-14.
Dorneckin linnanraunioiden tutkailun jälkeen suuntasimme alaspäin ja Goetheanumiin. Tämä betonirakennus ja sen ympäristö (lukuisia samantyylisiä omakotitaloja) on ensikertalaisista vieraista aina yllättävää, hämmentävää ja hienoa.
Suuri pääsali on auki päivittäin klo 13.30-14.30, joten sitä emme tällä kertaa nähneet, mutta muutoin osasimme jo vähän enemmän esitellä paikkaa. Saimme nimittäin lainaksi suomenkielisen Goetheanum-kirjan, joten nyt on jo vähän enemmän käsitystä sekä rakennuksesta että antroposofiasta.
Vanhempi nainen tuli esittäytymään luoksemme: hän nimittäin oli suomalainen. Kerroin, että minä ja Sami asumme täällä puoli vuotta, ja että Olli ja Hertta ovat käymässä. Nainen kysyi, ovatko he tulleet vierailulle Rudolf Steinerin 150-vuotissynttärijuhlallisuuksien vuoksi, jotka nyt viikonloppuna ovat Goetheanumissa täydessä vauhdissa.
Nooh, ei sentään niin syvällä touhussa olla, että synttärijuhliin laajemmin osallistuttaisiin. Mutta suomalaisiin voi siis tuolla törmätä ilmeisen helposti, kuten monien muidenkin kansallisuuksien edustajiin.
Goetheanumin lähellä on kahvila ja Demeter-kauppa. Pysähdyimme sinne kahville, ennen kuin jatkoimme Arlesheimiin Jenzerin lihakauppaan sekä leipä- ja kakkuostoksille.
Eli kuten voi arvata, niin "väliateriana" nautittiin paikallisia tuotteita.
Sitten oli aika suunnata Baseliin. Valitettavasti oli jo hämärää, niin Baselin vanhan kaupungin ja Reinin rantojen hienoudesta ei ihan täyttä käsitystä saanut, kun läpi kuljimme.
Ilta vietettiin taas vaihtotaiteilijoiden seurassa. Georges oli kokannut paistin ja muuta ateriaa, joten ruokaa tankattiin taas. Ja kohoteltiin maljat.
Ja käytiin vielä lasillisilla Hirscheneckissä: kyseinen baari on savuton ja siellä on hyviä oluita baselilaisittain edulliseen hintaan. Eivätkä tunnelma ja itse paikka ole muutenkaan hullumpia.
Olli ja Hertta lähtivät aamulla aikaisin, emmekä edes heränneet hyvästelemään heitä. Seuraavat suomalaiset vieraat tulevat näillä näkymin jo ensi viikolla, joten taas pääsee turistioppaakis.
- - -
Tektin otsikko on lukemani kirjan mukaan schwyzerdütschiksi (siis Sveitsin saksan murteella) tapa vastata kysymykseen "Mitä kuuluu?", ja se tarkoittaa "Enpä voi valittaa".
Mari, the muse, and Sami, the artist, are staying in Switzerland for six months. The residence is a loft building about 10 km from Basel.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Steiner. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Steiner. Näytä kaikki tekstit
lauantai 26. helmikuuta 2011
perjantai 14. tammikuuta 2011
Rudolf Steiner, Goethenaum und Anthroposophy
Täällä Sveitsissä majaileva toverini Tiina viestitti, että kun hän kertoi sveitsiläiselle miehelleen, missä me asumme, oli mies kommentoinut, että olemme antroposofien päämajassa.
Myönnän, että Rudolf Steineriin ja antroposofiaan liittyvä tietämykseni on ollut tätä ennen hyvin heikkoa. Mutta herra Steiner on siis 1920-luvulla pykännyt naapuripitäjään Dornachiin massiivisen Goethenaumin, jossa on edelleen aktiivista antroposofien toimintaa.
Rakennus on hämmentävä. Kävimme siellä kävellen viime sunnutaina (matkaa tuonne on asunnoltamme vajaat pari kilometriä), ja tuntui hieman, kuin olisi kirkkoon tullut. Goethenaum menisi uskonlahkon pääpaikasta milloin tahansa. Tosin antroposofit itse sanovat, että heidän ajattelunsa ei ole uskontoa.
Steiner oli halunnut tehdä betonisen rakennuksen, sillä hän uskoi betonin mahdollisuuksiin arkkitehtuurissa ja lisäksi hänellä oli ensimmäisen Goethenaumin palon vuoksi heikkoja kokemuksia puurakennuksista. Tämä pytinki tuntui siltä, ettei taatusti ihan pienistä hätkähdä tai romahda.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Rudolf Steinerin syntymästä, ja se siis näkyy Goethenaumin toiminnassa. Ja ilmeisesti myös muutenkin, kun antroposofia on selvästi merkittävämpää täällä kuin Suomessa. Yksi Steinerin liikkeellepanemista ajatuksista on muuten biodynaaminen viljely.
Aikomuksemme on mennä katsomaan jokin esitys tuonne. Silloin näkisimme myös pääsalin ja olisi kiinnostavaa nähdä esimerkiksi Steinerin kehittämää eurytmiaa.
- - -
Skepsis ry (ja tietysti monet muutkin) kritisoivat antroposofien ajattelua.
Kuva: http://www.rudolfsteinervideos.com
Myönnän, että Rudolf Steineriin ja antroposofiaan liittyvä tietämykseni on ollut tätä ennen hyvin heikkoa. Mutta herra Steiner on siis 1920-luvulla pykännyt naapuripitäjään Dornachiin massiivisen Goethenaumin, jossa on edelleen aktiivista antroposofien toimintaa.
Rakennus on hämmentävä. Kävimme siellä kävellen viime sunnutaina (matkaa tuonne on asunnoltamme vajaat pari kilometriä), ja tuntui hieman, kuin olisi kirkkoon tullut. Goethenaum menisi uskonlahkon pääpaikasta milloin tahansa. Tosin antroposofit itse sanovat, että heidän ajattelunsa ei ole uskontoa.
Steiner oli halunnut tehdä betonisen rakennuksen, sillä hän uskoi betonin mahdollisuuksiin arkkitehtuurissa ja lisäksi hänellä oli ensimmäisen Goethenaumin palon vuoksi heikkoja kokemuksia puurakennuksista. Tämä pytinki tuntui siltä, ettei taatusti ihan pienistä hätkähdä tai romahda.
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Rudolf Steinerin syntymästä, ja se siis näkyy Goethenaumin toiminnassa. Ja ilmeisesti myös muutenkin, kun antroposofia on selvästi merkittävämpää täällä kuin Suomessa. Yksi Steinerin liikkeellepanemista ajatuksista on muuten biodynaaminen viljely.
Aikomuksemme on mennä katsomaan jokin esitys tuonne. Silloin näkisimme myös pääsalin ja olisi kiinnostavaa nähdä esimerkiksi Steinerin kehittämää eurytmiaa.
- - -
Skepsis ry (ja tietysti monet muutkin) kritisoivat antroposofien ajattelua.
Kuva: http://www.rudolfsteinervideos.com
Tunnisteet:
antroposofia,
Dornach,
nähtävyydet,
Steiner
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)