Eli siis kovin paljon tuo matka ei maksanut. Noin kymmenen euron meno-paluun kustannus henkilöä kohti tuli "tienattua" takaisin Saksan selvästi Sveitsiä edullisemmilla ravintolapalveluilla ja muilla hankinnoilla. Esimerkiksi taidetarvikeliike Boesnerilla öljyvärit maksoivat, tuubista riippuen, 25-45 prosenttia vähemmän kuin Sveitsissä.
Ja kiva oli syödä ravintolassa tai nauttia kahvit kahvilassa, kun listan kalleinkaan hinta ei tuntunut älyttömän kalliilta. Kun Baselissa iso oluttuoppi maksaa helposti viisi euroa tai enemmän, niin Freiburgissa saman juoman sai kolmella eurolla.
Eli vehnäolutta ja "Prost!" (Baselissa tosin kippistellään sanomalla ranskalaisittain Santè!)
Olin etukäteen tsekkaillut netistä myös second hand -kauppoja ja kirpputoreja. Tosin totesin jo ennen lähtöä, että lauantai on huono päivä niissä käymiseen, koska useimmat näyttivät menevän kiinni kahdelta.
Ehdimme kuitenkin yhteen liikkeeseen vanhaan kaupunkiin, ja Erica teki siellä löytöjä. Hän ei ollut kuulemma törmännyt Baselissa yhteenkään niin hyvään second hand -liikkeeseen (Erica tarvitsee vaatteita ja kankaita omiin videoteoksiinsa rekvisiitaksi ja puvustukseksi): Baselista tuntuu puuttuvan sellainen edullisen retroileva vanhojen vaatteiden myynti.
Illan loppuun tietysti kävimme syömässä vatsamme täyteen. Ensimmäistä kertaa täällä ollessa söin kalaa eli forellia. Kala on usein ruokalistoilla sitä hintavinta, eikä valikoimaa ole kovin paljon.
Vielä ennen junaa kiiruhtamista kävimme aseman ruokakaupasta, josta Sami sai mukaan yhtä suosikkikuohuviineistään edulliseen hintaan. Minä piipahdin ostamassa saksalaisen Neon-lehden. Sitten seisoskeltiin muutama minuutti asemalaiturilla junaa odotellan.
Freiburgiin varmasti mennään toistekin: matkustaminen on vaivatonta ja edullista, ja kaupunki on nätti ainakin vanhalta osaltaan. Moni paikka jäi myös vielä näkemättä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti