tiistai 4. tammikuuta 2011

Der erste Tag

Saavuimme tänään Sveitsiin: molemmille ensimmäinen kerta koko maassa. Tulimme lentäen Zürichiin, jossa ehdimme napata asemalla välipalaksi bretzelit.


Baselin junaan pääsi kätevästi heti lentokentältä. Junasta saimme ihailla maisemia eli erilaisai kyliä j akaupunkeja, vaihtelevaa maastoa ja lumettomuutta. Helsingistä lähtiessä oli tottunut talveen ja lumeen, ja Sveitsi tuntui suorastaan keväiseltä.

Baselissa oli vastassa iaab:n edustaja, joka toi meidät autolla residenssiasuntoomme Arlesheimiin ja selvitti käytännön seikkoja liittyen täällä oleskeluun. Ateljeasunto on tilava, mutta sisustukseltaan varsin karu, ja sijaitsee hieman sivussa viehättävästä keskustasta. Yläkerrassa on peräti onneksi neljä sänkyä, joten kyllä tänne mahtuu kavereita kylään.



Päätimme lähteä pian tutustumaan Arlesheimiin ja ostaa samalla syötävää. Olimme jostain syystä etukäteen kuvitelleet, ettei tällä reunalla Sveitsiä juuri olisi vuoristomaista näkymää, mutta onhan noita suomalaisen silmiin isohkoja nyppylöitä ympäristössä runsaasti.


Piipahdimme kahvilaan juomaan kahvit ja syömään ensinälkään kasvispiiraat. Paikallinen hintataso on sen verran kova, että oli helppo päättää, ettei täällä ihan joka päivä kannata syödä ulkona. Kahvi maksoi Arlesheimin keskustan konditoriossa nimittäin 4 e/kuppi. Toivottavasti joku halvempikin paikka löytyy.

Kahvittelun jälkeen ilta jo hämärsi. Kävimme kuitenkin katsomassa paikallisen nähtävyyden eli katedraalin.


Keskustassa oli myös runsaasti joulutunnelmaa. Vaikka katuvaloja on vähän, niin joulukuusi loistaa sentään kirkkaasti.


Kauppareissulla ostimme peruselintarvikkeita kahvista leipään ja omenoista jogurttiin. Mukaan tarttui myös paikallinen viinipullo.


Sami ahkeroi keittiössämme, joka sijaitsee alakerrassa, kuten myös taiteilijan työskentelytila.



Välipalaksi nautittiin leipää, olutta ja televisiota. Helsingissähän meillä ei ole tv:tä, joten nyt taas totutellaan lähetysvirtaan. Tätä voi onneksi perustella kielenoppimisella.


Mutta ehdottomasti yksi päivän huipennuksista oli havaita, että asunnon käyttöpyörät todella olivat varsin hyvässä kunnossa. Ja mikäs sen hienompaa kuin testata sisätiloissa, onko satulan korkeus kohdallaan!
Fillareilla varmasti poljetaan lukuisia kilometrejä, sillä täällä on jo nyt vallan mainiot pyöräilykelit.

5 kommenttia:

  1. Onnea tupaan, hyvältä näyttää.

    Teidän Tour-de-France -kokoluokan loftinne saa muuten aikaan optisen illuusion, joka saa teidän jättiplasmatelkkarin näyttämään hassun pieneltä.

    VastaaPoista
  2. Erkka, totta, televisiommehan on niin suuri, että katseluetäisyyskin on pidettävä riittävänä :D
    Täällä on nämä nykyajan hienoudet, kuten juokseva vesi ja langallinen internet.

    VastaaPoista
  3. Kun Matias oli 2 v asuimme Savonlinnassa kämpässä, jossa oli niin paljon tilaa, että lapsi mahtui sisällä pyöräilemään, mutta ensimmäistä kertaa näen, että aikuinen ajelee sisällä huushollissa! Ei lopu hengitysilma teillä. Kaikkea hyvää!

    VastaaPoista
  4. Sä, olemme suunnitelleet ottamme mallia loft-asunnon käyttöön tästä videosta: http://www.youtube.com/watch?v=2BRfrS6C6wc

    Siinä kun mm. pyöräillään :)

    VastaaPoista
  5. Sellasta piti vielä kysyä, että saisiko tämän lisätä Blogilistalle? Kun minulla on jokin sellainen psykologinen solmu, että GoogleReader on vain työtä ja opiskelua varten ja Blogilistan kautta plumpsahtelen vapaampiin maailmoihin.

    VastaaPoista