Päivän reissu aloitettiin junamatkalla Luzerniin. Olimme ostaneet edellispäivänä junayhtiö SBB:n nettikaupasta edulliset liput eli Halbtax-Abo -kortin kanssa esimerkiksi minun tunnin junamatkani maksoi n. 10 euroa.
Sveitsissä junalipuissa ei ole istumapaikkoja (tai ainakaan meillä ei ole koskaan ollut), ja yleensä siis lippua ei osteta edes tiettyyn junaan. Kunhan nyt vain on lippu paikasta A paikkaan B. Junaliput ovat perushinnaltaan Suomen tasoa, mutta toisaalta erilaisia alennuksia ja lippumahdollisuuksia on niin paljon, että hinnat voivat vaihdella melkoisesti.
Nämä alennusliput piti hankkia nimenomaan tiettyyn junaan, eikä alehintoja ollut tarjolla vilkkaimpiin junavuoroihin.
Luzernessa vietimme noin tunnin verran ennen matkan jatkamista Rigi-vuorta kohti. Havaitsimme, että Helsingin tapaan linnut voivat täällä tunkea syömään ruokaa. Luzernessa kyseessä tosin olivat isomman kokoluokan siivekkäät.
Luzern vaikutti todella kivalta ja viehättävältä kaupungilta. Pitänee tehdä sinne uusi reissu niin, että ehtii tutkailla enemmän.
Otimme paikallisjunan, ja vaihdoimme tämän jälkeen Rigin vuoristojunaa. Tämä juna oli sitten hieman hintavampaa kulkemista (koko päivän lippu minulle Halbtax-Abo alennuksella n. 25 e), mutta junalla pääsi ylös asti.
Rigillä on pitkät perinteet junailuun, sillä tänne perustettiin Euroopan ensimmäiset vuoristojunat 1800-luvun lopulla. 
Vuorella maisemat olivat tietysti huikaisevat. Jaksan aina ihmetellä rinteiden jylhyyttä ja jyrkkyyttä: monessa paikassa vuoren rinne tuntuu olevan lähes pystysuora.
Rigin huipulla ja sen läheisyydessä on useita hotelleja ja ravintoloita. Kuljeskelimme hieman huipulta alaspäin lumisohjossa, istuimme juomassa kahveja ja lopulta hyppäsimme vuoristojunaan, joka vei toiselle puolelle vuorta.
Vitznausta harkitsimme laivamatkaa takaisin Luzerniin (reilut 20 euroa). Päätimme ottaa kuitenkin selvästi edullisemman bussi-juna -yhdistelmän, koska emme enää olisi ehtineet ihailla auringonlaskua järveltä.
Luzernessa käytiin syömässä iltaruoka döner-paikassa. Pienen tepastelun jälkeen piti taas suunnata junaan ja kohti Baselia.
- - -
Tänä aamuna ei enää aurinko paistanut, vaan pitkästä aikaa oli harmaata ja vesisateista. Käväisimme tapaamassa Baselin kautta kohti Italiaa junalla matkanneita tuttuja. Samalla lopultakin vierailimme Tibits-kasvisravintolassa, jossa on pitänyt käydä jo pitkään.
Ei näytä Luzernen yleisilme kauheasti muuttuneen siitä kun meitsi siellä viimeksi kuumalla 80-luvulla vieraili.
VastaaPoistaMieleeni jäi, että kaupungin läpi viraavassa joessa oli paljon joutsenia joilla oli toinen jalka hassusti epämuodostunut: vähän joteskin vinottain. Se ei niitten menoa kuitenkaan näyttänyt pahemmin haittaavan. Epäilin, että varmaan jonkinmoinen perimään liittyvä jutska. Kanta on jäänyt liian kotoperäiseksi ehkä, eli tarvittaisiin vaikka pohjolan viikinkijoutsenia tuomaan uutta verta. En tiedä. Tämä on yksi asia joka tässä elämässä on minulta vielä jäänyt muiden kiireiden takia selvittämättä. Kuvassa ooleva tipu on niin pieni etten oikein eroata missä kulmassa tuon kiljukaulan koivet oikein on.
Me emme tajunneet katsella joutsenten jalkoja. Pitää tutkailla ensi kerralla!
VastaaPoista