Eilen ratkesi Sveitsin jalkapallomestaruus: voittajaksi kohosi FC Basel. Katsoimme ottelun jälkipuoliskoa baarissa, ja Sami kertoi minulle esimerkiksi pelaajien kotipaikkakuntia. Mies on paljon minua tarkemmin perehtynyt paikalliseen futikseen...
Iltaa vietettiin vaihdellen urheilusta taiteeseen ja tuttujen kanssa jutteluun. Aloitimme illan käymällä Baselin nykytaiteen museossa. Itse en suuresti innostunut näyttelystä, koska se oli minulle liian käsitteellistä ja sen vuoksi kovin raskasta.
Uusilla vaihtotaiteilijoilla oli eilen ilta, jossa kertoivat tekemisistään, joten olimme siellä kuuntelemassa ja sen jälkeen istumassa iltaa. Tässä välissä puikahdimme futismatsin lopun katseluun, jonka jälkeen taas istuskelimme isommalla porukalla puistossa.
Me siirryimme puolilta öin Barfüsserplatzille katsomaan, miten mestarijoukkue otetaan vastaan. Valitettavasti odottelu oli yllättän pitkää, ja pelaajat saapuivat parvekkeelle pokaalin kanssa vasta joskus puoli yhden aikaan.
Värikkäiden soihtujen savu sai minut yskimään. Olisin toivonut, että kun nyt ensimmäistä kertaa osallistun tällaiseen urheilujuhlintaan, niin tunnelma olisi ollut hienompi. Nyt jäi vähän vaisu fiilis, vaikka fanit jossain välissä innostuivat esimerkiksi laulamaan.
Emme seuranneet juhlintaa loppuun asti, mutta tietysti silti oli varsin myöhäistä, ennen kuin päästiin pyörillämme kotiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti