Olimme tiistaina vielä heikkoina ruokamyrkytyksestä. Onneksi sentään jo pystyimme syömään, vaikka suuremmin emme jaksaneet kuljeskella.
Mutta mikäs siinä oli lepäillessä, kun käytössä oli kiva kaupunkiasunto, jossa oli runsaasti suomenkielisiä kirjoja hyllyssä. Olin jo kaivannut kotimaan lukemista, ja matkan aikana ehdin lukea pari kirjaa (Nousiaisen Vadelmavenepakolainen ja Saision Elämänmeno).
Keskiviikkona olimme jo vahvistuneet niin, että jaksettiin Katan opastuksessa katsastaa paikalliset nähtävyydet, kuten tuomiokirkko. Lisäksi nautimme todella hyvän lounaan terassilla. Illalla kiersimme gallerioiden avajaisissa ja söimme italialaishenkisesti.
Taas huomasi, miten Sveitsi on kalliimpi maa kuin Saksa. Kahviloiden ja ravintoloiden hintataso yksinkertaisesti on Saksassa kukkaroystävällisempi. Sitä paitsi oli mahtavaa elää taas vaihteeksi hetki niin, että kadun toisella puolella on kahvila, johon voi mennä parin euron aamukahville.
Torstaina Sami meni Kölnin taidemessuille muutamaksi tunniksi. Minä jäin kuljeskelemaan kaupungille. Sillä reissullani käväisin vintage-kaupassa, jossa totesin olevan kohtuullisen hyvän miesten pukujen valikoiman. Niinpä teimme kauppaan uuden reissun illalla, ja Sami löysi kuin löysikin sopivan ja tyylikkään puvun. Sille on käyttöä viimeistään omissa häissämme elokuussa. Tosin housujen vyötäröä pitää hieman suurentaa, mutta siihen housuissa on onneksi varaa.
Illan alkuun Kata kutsui meidän ensiksi ”kantapöytäänsä”. Nautimme runsaan kasvisaterian ja joimme Kölschiä eli paikallista olutta perinteisissä 0,2 desin laseissa. Pistäydyimme vielä parissa muussa baarissa ennen nukkumaanmenoa.
Perjantaina sitten hyvästeltiin Köln ja matkattiin junalla takaisin Baseliin.
Matkaan meni noin neljä tuntia suuntaansa, ja hinta meno-paluulle oli noin 100 e/hlö. Ostimme liput hyvissä ajoin etukäteen netin kautta, jonka vuoksi ne olivat myös edullisemmat. Junalippujen hintoihin vaikuttaa paljon myös se, mihin aikaan päivästä reissaan. Meidän aikatauluihin vähemmän ruuhkaiset ajat sopivat hyvin, joten hintakin oli halvempi.
Köln teki siis erittäin positiivisen vaikutuksen. Mieluusti sinne lähtisi joskus uudelleen.
No ei nyt sentään 0,2 desin laseista. Onhan kölsch-annos perinteisesti pieni, mutta saa sitä kuitenkin pari desiä kerrallaan. Myös desin lasit ovat tavallisia. 0,2 desiä eli 2 senttilitraa olisi snapsiksi ihan sopiva.
VastaaPoistaOnneksi lukijat ovat taas fiksumpia kuin minä :) Juu, mittayksikkövirhe näköjään oli napsahtanut, kun ei ajatuksella taas kirjoittanut.
VastaaPoistaOlitte käyneet ihan samoissa paikoissa joihin Kata minuakin on vienyt, paitsi että Kantapöytään en ole vielä päässyt, kun aina on ollut jotain muuta. Köln on tosi ihana kaupunki, suuri mutta leppoisa ja ystävällinen ja mikä ihaninta, Kuulantyöntäjä tuntee kaikki ihmiset ja näyttää kaikki parhaudet siellä. Kämpästäkin tuli mulle heti kättelyssä toinen koti :)
VastaaPoistaKuulin eilen parvekkeella suomi-oluen ja suomi-pizzan äärellä teidän vierailusta Kölniin, kuulosti kivalta :)
-minh-
Minh, jep, Köln on kyllä hieno paikka etenkin, kun siihen saa tutustua paikallistuntemusta omaavan ihmisen kanssa :) Ja se kämppä on myös niin mukava ja boheemi :)
VastaaPoista